tässä vanha rouva Misu
kisuliinit
Meidän perheeseen kuuluu myös karvaisia otuksia... ensinnäkin meillä on ihanat kissamme! Niitä on tällä hetkellä viisi kappaletta, oikeasti kolme. Kaksi sattuu olemaan yhden kissamme pentuja Eversti ja Röhve, hauskoja veitikoita. Heidän emo Piitu on minun kuusi vuotiaan tyttären oma kissa. Kille taasen on neljä vuotiaan poikani kissa, se on piitun ensimmäisestä satsistä jätetty kisuli ja ikää tälle nuorelle herralle kerty kesäkuussa vuoden verran. Ja meidän kolmas kissa Misu on minun kissani jonka olen saanut kun olin kaksitoistavuotias. eli ikää tälle rouvalle tulee 14v. Aikasmoinen ikä saavutettuna. Misu on pirteä vanha rouva, saa välillä sellasia hullunpyrähdyksiä et pienemmätkin jää alle.
Nämä kaksi vekkulia Eversti ja Röhve ovat keksineet vallan hauskan leikin!! Mieheni Arto ja ystävänsä Timo katselivat yks päivä mitä nämä kaksi puuhailevat. Meillä on iso luokkahuone, joka on lasten valtakuntaa ja siellä luokkahuoneessa on laitettu lapsille keinu ja nämä kaksi kisulia ovat keksineet että keinun voi laittaa heilumaan ja sitten pomppia sen keinun yli kun se heiluu siinä ees taas... aikas viisaita nötököitä.
Heirän äiteensä Piitu kantaa lapsilleen päivittäin joko lintuja taikka sitten hiirulaisia, jotka sitten syödään murisemalla ja hyvällä ruokahalulla. On se niin julmaa kattoo kun tuollainen söpö pieni kissanpentu rouskuttelee tommosen hiiren tuosta nuin vaan parenpiin suihin... yök. Piitu onkin tunnollinen emo, huolehtii lapsukaisistaan oikein hyvin.
Kille taas on aikamoinen nuori herra, puskee ja tunkee syliin ja kun tönäsee sen pois niin eiku uudestaan, voisi sanoa että tämä kissä on kyl aika takiainen! Mutta niin ihana takiainen! Tulee oikein hyvälle tuulelle kun se syliin änkee. Kille on kans tunnollinen herra, hän tulee joka ilta kotio. kait äitee on laittanu sille kotiintuloajat... ja paimentaa ja hoitaa kahta nuorempaa veljeään.
tässä Kille
Näille kahdelle pikkuselle tarttis löytää koti. Yksi pennuista sai kodin muutama viikko sitten eli Mustikka lähti hyvään kotiin. Ollaan kyselty miten Mustikka on sopeutunut ja hyvinhän se siellä pärjäilee. Tärkeintä on löytää hyvä koti mille tahansa eläimelle, ku nykyään on niin paljon ihmisiä jotka ottavat lemmikkejä ja eivätkä sitten välitä niistä saatika edes anna perustarpeita eläimelle, joka on riippuvainen ihmisestä. Mutta toivon että sellaiset ihmiset ovat vähenemään päin. Toivossa on hyvä elää sano lapamato.....
Kommentit